Kuten varmaan moni teistä tietää/ on huomannut, olen aika
nihkeästi kirjoitellut mihinkään mitään viimeaikoina. Tuossa pari päivää sitten
aloin itse miettimään, josko sitä pitäisi taas muutamasta levystä mielipiteensä
kertoa.
En ole noin puoleen vuoteen jaksanut kiinnostua promoista,
joita sähköpostiini saapuu edelleen. Digitaalinen musiikinjakelu ei jaksa kiinnostaa,
ei edes promoina. Puhumattakaan jostain Spotifysta tai muista itselleni ihan
mysteerisistä systeemeistä. Levyä kuunnellessa, se levy asennettaan käsin sinne
soittimeen, oli kyseessä LP tai CD tai peräti MC.
Tänään katselin sähköposteja, joissa noita promoja on.
Olisihan tuossa noin 20 ihan kiinnostavaa levyä kuunneltavana, vaan jaksaako
mua vieläkään kiinnostaa mikään helvetin lataaminen koneelle? Ei. Toki,
voisihan sitä polttaa ne promot itselleen CD-levylle ja soittaa stereoissa, jos
jaksaisi nähdä vaivaa.
Vaan, mikä vittu minä olen moista vaivaa näkemään?
Väitättekö te levy-yhtiöt ja yhtyeet oikeasti, että se on minun vika, että
musiikkia on liikaa nykypäivänä, eikä levyjä myydä tarpeeksi? Te kuvittelette,
että arvostelen teidän hikisen ja väsyneen hupiprojektin levyn siinä toivossa,
että tykkään siitä, ja joku muukin innostuu arvostelusta. Palkinnoksi tästä
saan kiitoksen, ja yleensä jopa ostaa levyn ihan itse, kun eihän nyt nyt
internetissä julkaistuilla arvosteluilla ole kuulemma mitään virkaa. Niinpä, ei
ole virkaa valtaosilla teidän promoillakaan.
Kyllä mä varmaan tänä vuonna tulen arvostelemaan muutamia
levyjä, mutta ihan vaan tiedoksi kaikille, että saa olla aika vitun kova yhtye
jotta alan enää kirjoittamaan mistään digitaalisesta promosta yhtään mitään.
Jos haluaa 100% varmasti levynsä arvosteltavaksi, niin vinyyliversion voi
lähettää postitse, CD-levystäkin 90% varmuudella. Se on melko halpa hinta monen
tunnin työstä.