lauantai 25. helmikuuta 2012

25.2.2012

Jos haluatte lumikaaokseen talvisin, tulkaa pääkaupunkiseudulle! Veikkaanpa vaan, että pohjoisempana on vähän eri kalibeeria nuo lumen kaduilta poisvientivehkeet, ku täällä.
Mä niin kuvittelin olevani fiksu ja kävin siirtämässä autoa sunnuntaina 20 metriä ilman mitään suurempia ongelmia, niin aattellin, et tästähän se maanantaiaamuna lähtee hyvin. Vitun marjat ja lokin paskat, siihen se uppos parin metrin jälkeen, ku puolukka sinne kuuluisaan pilluun ja siinä sitä oltiin ENSIMMÄISTÄ kertaa tällä viikolla lapio kourassa. Tunnin päästä pääs liikkeelle ja ihmettelemään Tikkurilan ja sen lähiasutuksen pikkuteitä. Ei siinä mitään, en ollu ite ku kerran kiinni, mut ihan kauheesti kiinnosti katella sitä kaaosta, ku joka helvetin kadulla oli joku auto jumissa. Koita siinä töitäs tehdä, heitin hanskat tiskiin ja suksin takas kotiin. Paha virhe, tavallaan. Meinaa nousi kuume yli 40-asteen maanantai-illan aikana. Joo, mä olisin hakenut saikkua, jos meidän toinen kartonkikuski ei olisi ollut talvilomalla. Mä en viitsi olla niin mulkku, että jätän firman totaaliseen kuseen. Mä ilmoitin pomolle, et nyt on tämä tilanne, et tarvii vähän vitusti enempi apuja ajoihin, no sieltä tuli apujen rippeet loppupeleissä. Oli aika hillittömät sfäärit tossa tiistain ja keskiviikon aikana vetää 12 tuntista päivää tossa terveydentilassa. Torstaina alkoikin sitten olo jo parantua, ni nykäisin sen 14 tuntia menemään, ettei perjantaille jäänyt, kuin rapeat 11 tuntia.
Joku tyhmempi voisi kysyä, et miten noin pitkiä päiviä? No, kato ku en ollu ku noin 10 kertaa lumessa kiinni koko viikon aikana. 7 kertaa niistä selvisin lapioimalla hiki hatussa, 1 kerran tuli torstaina joku ystävällinen asukas tarjoamaan hiekkaa ja lisää lapiointiapua, ja 2 kertaa kävi duunikaveri hinaamassa toisella autolla irti hangesta.
Amatööri? En, vaan mielelläni pyrin hoitamaan itselleni annetut työtehtävät mahdollisiman moitteettomasti, ettei niitä liikaa jäisi ajamatta. Tämä viikko oli ainakin pk-seudulla meinaa niin perseestä, vittu ku vähänkin väärästä kohti meni takarenkaat, ni siinä oltiin. Olisi pitäny joku saatanan ennustaja melkeinpä olla, että mihin uskaltaa ajaa ja mihin ei.
Ja tiedättekö muuten mistä se johtuu, etenkin te pk-seudun ulkopuolella asuvat, minkä takia se ongelma on aina täällä? Teillä kun siellä pikkukaupungeissa aurataan härskisti ne kadut asvalttia nuolemalla puhtaaksi lumentulon jälkeen, meillä ei. Meillä ne ns. "lanataan" tasaiseksi, jotta säästetään kuluissa, koska onhan ne aurat niin helvetin kalliita. Ajat johonkin pikkutielle, joka näyttää helvetin hyvin auratulta, niin se on loppupeleissä kuin juoksuhiekkaa alla. Hyvin tasoitettua, ei aurattua. Tää on ihan faktatietoa, tästä on kenekään turha tulla mitään mutisemaan.
Anyway, 700 paikkaa joista ei jääny ku 40 ajamatta liian lumen takia. Oli se mun mielestä ihan ok prosentuaalinenmäärä. Niitä sitten paikkaillaan ensi viikolla.
Oli sen verran ihanaa töissä, ettei viitsinyt lähteä enää nauttimaan viikonlopusta mihinkään, johan siinä olisi ollut liikaa herkkua yhdelle ihmiselle. Tai sitten toinen vaihtoehto on, että eilen simahdin vaan tyystin sohvalle ja tänään oli lapsenvahtivuoro. Miettikääpä ite, että kumpi.
Oli miten oli, niin yksi pyyntö teille kaikille näissä vittumaisissa keleissä: Antakaa respektiä sille teidän edessä junnaavalle jäteautolle, teidän paskoja se siellä yrittää hikihatussa työntää kyytiin. Jos se sun tietä tukkii sen 5 min ajan, niin so what? Pitää aina muistaa ottaa se pelivara siihen liikkeelle lähtöön, eikä lähteä just jetsullleen, aina voi jotain tulla tielle. Ja jos ne teidän astiat on tyhjentämättä, niin todennäköisin syy siihen on tekemättömät lumityöt, eikä se ettei se kuski ole viitsinyt tulla paikalle.
Ainakin yhden erittäin mukavan ihmisen olen tavannut tällä viikolla, joka omalla autollaan roudasi mulle hiekkaa sun muita apuvälineitä, vaikka sillä ei edes ollut siihen mitään tarvetta, koska pois kadulta pääsi toistakin kautta. Näitä ihmisiä kunnioitan huomattavasti enemmän kuin niitä, jotka kitisevät jossain "oma kaupunki"-sivustoilla, kuinka heidän jäteastiat voivat olla tyhjentämättä. Tuli positiivinen fiilis, vaikka muuten oli paskamainen viikko, jos satut kyseinen herra lukemaan tämän, niin kiitos vielä kerran avusta.

lauantai 11. helmikuuta 2012

11.2.2012

Mä en todellakaan ollut valmis isäksi 2 vuotta sitten, eikä meille mitään lasta suunniteltu. Siinä nyt sattui vaan se kuuluisa kumi unohtumaan matkasta. Ei ole siis sillä tavalla mikään ihme, että meni lähes 2 vuotta ennen kuin tosiasiassa pääsin edes tähän "iskä"-fiilikseen. Siis olenhan kä kotona illat ollut ja joskus jopa viikonloppuisin, mutta niin kauan ku tuo emäntä piti hoitovapaata, se yleensä tuppasi tehdä kaiken itse. Se on semmoinen luonteeltaan, ei siinä tarvitse yhtään nyrpistellä otsakarvoja tätä lukiessa. Siltä jos kysyy, että miten toi pesukone laitetaan päälle, niin sen vastaus on "mä laitan sen".
Mut nyt se lähti pari viikkoa sitten takaisin työelämään ja sen joutunut väkipakolla jättämään osan pojan hoitamisesta mulle. Meni siinä pari päivää ihmetellessä, mutta kaikista hauskinta oli se, että toi poika tiesi ite paremmin, mitä pitää milloinkin tehdä. Ei se varsinaisia lauseita osaa vielä kunnolla rakentaa, mutta "isi, kakka" ja valloittava lemahdus nenään kertovat kyllä, että mitä pitää tehdä. Tämä oli vaan yksi esimerkki, osaa se kertoa mulle muitakin pikkuasioita, mitkä aina silloin tällöin tuppaavat unohtumaan. Nyt tää menee jo ihan ku vettä vaan, vaikka en kyllä vieläkään jotenkin näe itseäni minään isähahmona. Tuskin moni muukaan.
Samalla olen huomannut muutaman tosiasian, mitkä todistavat että kyseessä on ihan oikeasti oma poikani. Se menee aina äärimmäisyyksiin. Silloin, ku syödään, ni silloin vittu syödään. Ja sitten ku se menee nukkumaan, sitä ei saa hereille kirveelläkään. Mahtaa vituttaa niitä, joiden lapset nukahtelevat monta kertaa yössä, tää laittaa päänsä tyynyyn ja herää aamulla. Okei, pari poikkeusta ollut, mut kuitenkin. Ja "auto", se on se elämän tärkein asia. Pari vuotta, niin otan sen apumieheksi töihin mukaan.
Töistä puheen ollen, ei ollut oikeastaan mitään kovin ihmeellistä tapahtumaa tällä viikolla. Kylmähän siellä oli ku helvetissä, mikä lähinnä vaikutti siihen, ettei auton hydrauliikka oikein tahdo skulata. Ei mulla itelläni niinkään toi kylmyys tuntunut. Okei, kävin perjantain päätteeksi heittämässä pomon pyynnöstä yhden ekstrakeikan, piti olla ihan nopea juttu, ni siinä kyllä lähti jo varpaistakin tunto. Piti tyhjentää pari energiajäte konttia, mikä olis ollu muuten ihan läpihuutojuttu, vaan ku ne kontit olivat saatana siellä lumeen hautautuneina niin, että sai lapioida siellä kainaloita myöden lumihangessa. Ja kun pomo käskee tyhjentämään pari konttia, se on oikeasti pari konttia + 10 astiaa + irtojätteet päälle. No, jotenkin jo arvasin sen, ku suostuin, mutta vitutti se silti niin paljon, että piti soittaa sen keikan jälkeen rouva työnantajalle ja haistattaa vitut. Eipä se siihen mitään vastannu, eihän se sen vika ollu, et ne kontit on lumen keskellä, kiitteli vaan että hoidin homman kotiin. No, ku tarpeeks maksetaan, ni mähän teen mitä vaan. Oli sen verran hyvä fiilis meinaa eilen, ku oli semmoinen suht sopiva palkka räpsähtänyt tilille, että kyllä taas kelpaa hytistä pakkasessa ensi viikollakin.
Paitsi, et se tais luvata lauhtuvaa säätä. toivon mukaan ei kuitenkaan mihinkään plussan puolelle mene, koska sit kastuu kengät ja sitten vasta vituttaa. Ja lunta ei muuten tarvitse yhtään lisää.
Muutenhan tää talvi on mennytkin duunien puolesta ihan suht ok, ei ole oltu ojassa kertaakaan tai muutenkaan kiinni. Nyt koputan päätäni, ettei tämä kostaudu. Pieneen vitutukseen auttaa perjantai-illan nollaus, ja se tuli hoidettua Kaaoszinen ensimmäisellä Club Prkleessä hoidetulla keikkailtamalla. Hyvinpä nekin alkoi, kun pääbändi peruutti puoliltapäivin, eikä saatu korvaavaa tilalle. Nooh, oli siel 2 bändiä ja ihan suht koht jotenkin porukkaakin, paremmalla onnella maaliskuun-iltamaan.
Mutta kiitos ja ANTEEKSI kaikki paikalla olleet, sekä muut joihin olen muistanut olla yhteydessä eilen. Olihan miellä kuitenkin kivaa, muistaakseni?

sunnuntai 5. helmikuuta 2012

5.2.2012

Olipahan varsinaista liikennöintiä perjantaina pk-seudulla. En itse törmännyt yhteenkään pahaan sumaan, mutta ajelin kehä kolmosta toiseen suuntaan hetki tuon kolarisuman jälkeen ja näky oli oikeastaan jopa oksettava. Olin meinaa ihan varma, että siellä kasassa on pakko olla ruumiitakin tullut, onneksi ei kuitenkaan.
Porukka muistuttelee aina näissä kolariuutisissa turvavälistä ja oikeasta tilannenopeudesta. Veikkaan, että nämä kommentoijat eivät edes ajokorttia omista. Tai ainakaan eivät ole haastavissa olosuhteissa koskaan ajaneet.
Mikäli perjantaina olisi pitänyt turvavälin sen "lain säätämän kohdan mukaan", että pystyy pysäyttämään auton näkyvällä tieosuudella, olisi turvaväli ollut noin 100m edellä ajavaan. Ongelma on vain siinä, että silloin ei olisi edes nähnyt edellä ajavaa. Itse ainakin otin iltapäivällä kotiin mennessä taktisen paikan edellä ajavan bemarin perästä. Kaveri ajeli noin 60km/h, takana paloi kirkkaat valot + sumarit ja seurasin ko. autoa sillä etäisyydellä, että näin valot kokoajan. Näin pystyin reagoimaan liikenteessä tapahtuviin muutoksiin huomattavasti paremmin, kun pystyin bemarin jarruvaloista ja/tai ajoliikkeistä päättelemään, jos edessä tapahtuu jotain ennalta arvaamatonta. Jos olisin nähnyt rekisterinumeron, olisin lähettänyt tälle kaverille kiitosviestin. Tosi fiksua ajoa ja hyvät valot, sekä ennenkaikkea lumesta putsatut. Oli tosi mukava ajella perässä.
No, joku urpo tietenkin nyt ajattelee, että tilannenopeus on ollut noissa kolareissa liian suuri. Niinhän se onkin, mutta katotaanpas sitä kolikon kääntöpuolta. Jos sulla katoaa moottoritiellä näkyvyys täysin nollaan, niin oikea tilannenopeushan silloin olisi tasan 0 km/h. Ja mikä olisikaan fiksumpaa, kuin pysäyttää auto siinä vaiheessa keskelle moottoritietä, ei varmaan kukaan tule takaa konttiin. Niinpä, jokainen voi tietysti ajatella, että se edessä ajanut on toiminut oikein, kun on pysäyttänyt, jos ei kerran näe, mutta se nyt ei ihan hirveästi siellä haudassa lohduta, kun sieltä joku rekkakuski posauttaa 80 km/h vauhdilla perään. Ja se, että voi täysin luottaa jokaisen liikenteessä olevan kuskin toimivan samalla tavalla, se on sula mahdottomuus, sitä ei tule koskaan tapahtumaan.
Toinen asia, mikä vituttaa on muuten tämä jokaisen näissä kolareissa olleiden syyllistäminen. Mulla oli yks frendi tuolla lahden motarilla ja oli saanut hiacensa pysäytettyä ennen edellä ajavaa, mutta takaa päälle tulleet sitten työnsivät kaverin myös edellä ajaviin kiinni. Ei siellä kaikki ole syyllisiä, ei läheskään.
Mun mielestä voisivat vakuutusyhtiöt/ viranomaiset unohtaa nyt kaikki jonninjoutavat selvitykset ja laittaa ne autot kuntoon, mistä vielä kalua tulee. Eiköhän siellä paikalla olleet ole jo ihan tarpeeksi oppineet.
Summa summarum, olen ajanut 13 vuotta ammatikseni ja jopa sillä kokemuksella sanoisin, että perjantain keliolosuhteet olivat erittäin haastavat. Että miettikääpä sitä, ennenkuin kritisoitte kaikkia tuolla kolariin joutuneita. Toki siellä oli se muutama urpo, jotka vetivät 100km/h vasenta kaistaa, mutta omasta mielestäni perjantain kolareissa valtaosa oli olosuhteiden uhreja.
Eipä mulla muuta sitten, kun että turvallista liikennöintiä ensi viikolle! Nollaus on hoidettu, kiitos Nosturi ja Club Prkl sekä paikalla olleet ihmiset.