Aina sattuu ja tapahtuu. Tällä viikolla tapahtui semmoisia kummallisuuksia, että HIFK on ulkona SM-liigan loppukeväästä kaikista ennakko-odotuksista huolimatta. Kaikki kunnia Narreille voitosta, mutta joku on kyllä mennyt pahasti vikaan HIFKin puolella, jos neljässä pelissä tehdään vittu 4 maalia! Ja enempään ei edes paljoa saumoja ollut. Mut meikäläisen mielestä tää puolivälieräpari oli taputeltu siinä vaiheessa, ku M.Granlund ryssi rankkarin tokan pelin jatkoajalla.Siinä vaiheessa se selkäranka katkesi.
Mitäs muuta elämään, ku jääkiekkoa. No, kävi sitten murtovarkaita viime viikonloppuna Scaniassa. Ei siellä ole oikeesti mitään rahanarvoista tavaraa, joten te narkit sun muut pellet, jotka edes moisia harkitsette, ni harkitkaa nyt hetki uudelleen. Saalis on yhdet hyvin käytetyt aurinkolasit, tietokoneen näppäimistö ja kasa avaimia/ kortteja, millä kukaan ei tee yhtään mitään. Itteäni vaan vituttaa kysellä niitä avaimia uudestaan, mutta mikä vielä enempi vituttaa on se, että mun autossa on ylipäätänsä käyty sekoilemassa. Siitä tulee vähän oikeesti raiskattu olo, ku se on myllätty ja niin eespäin. Siellä kuitenkin viettää ison osan elämästään, silloin ku on vakkari duuniauto ja meikäläinen ainakin silloin tykkää sen pitää puhtaana ja järjestyksessä. Ei mua kiinnosta se, että onko se jonkun pomon mielestä siisti vai ei, vaan se että ku ite siellä viettää monta tuntia päivässä ja monta päivää viikossa aikaa, ni mukavampi se on olla, jos on kuosissa. Ainahan ne muistaa valittaa meikäläisen eläintarhasta, mut valittakoot.
Ai niin, lopetin röökinpolton. 17 vuotta meni päivääkään ilman röökiä, ku viime perjantaina totesin, et se oli sitten siinä. Stumppasin humalapäissäni perjantai-iltana sen viimeisen savukkeen ja totesin sen olleen mun viimeinen ja kun meikäläinen on välillä semmoinen jästipää, ni se päätös on myös pitänyt. Okei, on mun pakko vähän auttaa vieroitusoireita sähkötupakilla, mut sekin jotenkin ainakin omasta mielestä vähentyny täs päivien aikana melkoisen paljon. Jotenkin odotin tästä taistelusta jopa vähän vaikeampaa. No joo, parit kerrat on kyllä tehny mieli hermosavuja.
Ja muuten yhden asian lupaan: Mä en tule koskaan saarnaamaan kenellekään röökinpoltosta tai muustakaan. Mun mielestä jokainen joka polttaa, juo tai käyttää huumeita tekee sen ihan omasta vapaasta tahdostaan, eikä se kuulu mulle. Että ei tartte peljätä sitä, että musta ny tulisi joku intohimoinen "lopeta sinäkin"-saarnaaja. Tää oli mun päätös, mulla alkoi tuntua siltä ettei elimistö enää kestä tota 2-3 askia päivässä rytmiä.
Viikonloppu menee vaihteeksi kotosalla, helvetisti levyarvosteluja taas rästissä, mut se tehdään mitä ehditään. Ja takki on loppukaudeksi käännetty siniseksi, sillä ku HIFK tipahti, pitää kotikaupunkia kannustaa. Tänään hieno vierasvoitto Kuopiosta, who let the dogs out!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti