Olihan se nyt yksi perkele, jottei paremmin sanoisi. Lähdin meinaan ihan pirteänä maanantaiaamuna töihin, ajattelin vetäistä 3 pirteätä työpäivää ja lähteä lomille lompsimaan. Nooh, lähdin himasta (Espoo. Tuomarila) ajelemaan kohti Itä-Vantaan kartonkipiiriä, niin Scaniasta nykäisi jarrut ja vaihteisto lukkoon kehä kolmosella. Oli muuten ihan järjetön joulu taas kerran, että se ainoa bussipysäkki sattui olemaan samassa kohdin. Siihen kohti mihin katiskan sain puoliksi bussipysäkille, niin ei se meinaa siitä enää liikkunut millimetriäkään ilman hinauspalvelua. Soittivat Scanialta toimistolle, menee kuulemma koko vaihdelaatikko uusiksi, ettei ihan mikään pikkuvika ollut.
No, vittuako siitä sitten. Kurvailin keskiviikkoon asti vara-autolla sen minkä enään viitsin. Oli meinaa pomokin vähän sitä mieltä, että kannattaa lähteä vetämään vähän syvään henkeä, oli sen verta hyvät tuurit tossa viime viikkoina.
Käytiin Spinefeastilla to-pe, oli ihan hauskaa. Kuulemma, enhän mä nyt itse tietenkään muista mistään mitään. Mutta kiitos vaan kaikille mukana olleille, ja anteeksi. Ainoa asia mikä vähän vituttaa, etten nähnyt Mayhemia enkä Viikatetta. Swallow The Sunista näin sentään osan, voitto sekin. Eikä sitä saatanan Mayhem-haastatteluakaan saanut, vaikka suurella vaivalla tehnyt kysymyksiä siihen, HV!
Joku runkkari päätti tänään ilmoittaa FB-ylläpitäjille, että mä lähetän kaveripyyntöjä ihmisille, joita en ole tavannut. Ei muuten pidä paikkaansa, mä olen tavannut kaikki, sairaissa unelmissani. Eikö sen nyt vaan voi vittu hylätä sen kaveripyynnön. ilman että siitä tarvitsee ruveta itkemään jonnekin ylläpitoon? Onko se nyt oikeasti niin helvetin kauheata?
Ens viikko on lomaa, että hajotkaa sinne saatanan lumeen. Koitan kirjoitella parit levyarvostelut tässä kotona ollessani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti