lauantai 5. toukokuuta 2012

5.5.2012


Toissa viikolla julkaistu tiedote suuren levy-yhtiön Roadrunnerin päätöksestä sulkea kansainväliset toimistonsa sai monet muusikot ärähtämään nykypäivän tilanteesta. Fanit eivät osta levyjä, levy-yhtiöt eivät enää tuota, eikä sitä kautta bänditkään.
Mutta ajatellaanpa asiaa hetki myös kuluttajan eli juuri niiden fanien näkökulmasta. Viimeisen kahden kymmenen vuoden aikana musiikin tarjonta on kasvanut niin käsittämättömiin määriin, että kaikkia levyä on kenenkään ihan täysin mahdoton ostaa. Jos vertaa tilannetta 90-luvun alkupuolelle, jolloin kaltaiseni finninaamainen teini pystyi helpostikin ostamaan kuukauden aikana lähes kaikki levyt, joita silloin julkaistiin, niin tilanne on riistäytynyt tänä päivänä ihan täysin käsistä.
Levy-yhtiöt tekevät itse hallaa omalle bisnekselleen julkaisemalla aivan liikaa b-luokan materiaalia, jonka kuvittelevat saavansa myytyä läpi kuluttajalle vain siksi, että metallimusiikki on suosiossa. Tai kenties pikemminkin kuvittelivat. Nykyajan nuoriso kyllästyi siihen, että joka toinen ostetuista levyistä on silkkaa kuraa ja sitä kautta pelkkää rahan hukkaa. Se alkoi lataamaan levynsä netistä, sitä kautta rahaa ei tarvitse heittää kaivoon. Jäljelle jäi vain se sukupolvi, joka edelleen itsepintaisesti haluaa levynsä hyllyyn, joista valta-osa on 80-90-luvulla tai peräti jopa aikaisemmin oppinsa musiikkiin saaneet. Allekirjoittanut on yksi heistä, yksi niistä joka tukee levy-yhtiöitä/ artisteja sen minkä lompakko kestää.
Silti ymmärrän myös nuorempaa sukupolvea, sillä tarjonnan ollessa näin suurta ja samalla kuitenkin hetkittäin jopa ala-arvoista, niin internet sekä laiton lataaminen on ehkä fiksumpi tapa tutustua uusiin artisteihin. Kyllähän suurimmat nimet myyvät nimittäin kuitenkin levyjäkin vielä ihan kiitettävään tahtiin, se johtuu siitä, että niihin on jo tutustuttu. Mutta otetaan vaikka esimerkiksi juuri Arch Enemy sekä Kataklysm, jotka tätä Roadrunnerin tilannetta rajusti kritisoivat. Veikkaanpa, että moni nuorempi fani on tutustunut näihin yhtyeisiin nimenomaan internetin kautta, eivätkä löytäneet sitä cd-levyä kaupasta ihan sattumalta, mikä oli omassa nuoruudessani ihan normaalia. Sitä saattoi ostaa esimerkiksi Katatonian debyytin, Unleashedin debyytin sekä muita itselleni ihan täysin tuntemattomien yhtyeiden levyjä, vain siksi että levykaupassa ei juuri ollut muuta ostettavaa sillä kerralla. Ei ollut sitä 10000 levyä, mistä olisi pitänyt arpoa, mikä näistä kuulostaisi hyvältä.
Tässä vaiheessa on siis hyvä sekä levy-yhtiöiden, että myös levyttävien artistien ottaa oma vastuunsa nykypäivän piratismista; ihan kaikkea paskaa ei tarvitsisi julkaista levyllä. Nykypäivän teknologian ansiosta lähestulkoon jokainen kitaran omistava finninaama pystyy jo kotonaan nauhoittamaan ihan tuotannollisesti kelpo metallilevyn. Ongelma on siinä, että moni heistä kuvittelee olevansa samoin tein valmiita julkaisemaan tuotoksena levynä ja mikä vielä pahempaa, levy-yhtiöt ottavat kilpaa näitä uusia aloittelevia artisteja suojiinsa, ihan siltä varalta jos se vaikka breikkaisi läpi.
Artistit eivät edes nauhoita demoja nykypäivänä, parhaimmillaan ne pääsevät levy-yhtiön suojiin muutamalla nettiin laitetulla kappaleella. Levy-yhtiöt julkaisevat näiden vielä aloittelevien muusikoiden ”debyyttilevyjä”, jotka kriitikon korviin kuulostavat hyvä soundiselta demomateriaalilta, mistä voisi ehkä pienen osan sille varsinaiselle tulevalle levyllekin ottaa.
Omaan nilkkaan kuseminen sekä levy-yhtiöiden sekä artistien toimesta on yksi iso ongelma nykypäivän nettipiratismissa. Siinä vaiheessa, kun valtaosa julkaistuista levyistä on IHAN OIKEASTI kuuntelukelpoista ja ainutlaatuista tavaraa, olen täysin varma että myös levyjä ostetaan enemmän. Nykypäivänä tilanne on vaan se, että ostat 10 tuntemattoman yhtyeen levyä, niin niistä todennäköisesti 1-2 tulee soimaan levysoittimessa useammin kuin kerran.
Siis kaikessa lyhykäisyydessään: Lopettakaa levy-yhtiöt paskojen levyjen julkaiseminen, älkää ottako yhtyeitä, jotka eivät ole vielä täysin valmiita levylle asti. Ja artistit, 4-5 demoa ennen levytyssopimuksen saamista oli vielä muutama vuosikymmen sitten ihan normaalia. Vähentäkää ylitarjontaa ja paskojen levyjen julkaisuja on oma ratkaisuehdotukseni piratismin vähenemiseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti